Mie en nyt ihan ymmärtänyt tätä(kään) leffaa. Siis Aku Louhimiehen Käskyä.
Joo, Samuli Vauramo on namiskuukkeli kyllä ja joku voisi antaa viisi tähteä jo siitä ilosta, että leffassa näkyvät tissit, muista naisen intiimiosista puhumattakaan. Mutta kun ei se ihan riitä.
Olihan Käskyssä paljonkin hyvää (Samuli Vauramon ja tissien lisäksi). Paljon kusipäisiä miehiä, joille ainoa oikea kohtalo olisi ollut tulla ripustetuksi munistaan kuuseen roikkumaan. Vähemmän hienoja photoshopattuja ampumakohtauksia. Hermoparantolan viimeinen hupaisa asukki ja muutama muukin päästään vähän vinksahtanut tyyppi. Liikuttavia lapsikohtaloita. Poikien välistä rakkautta.
Kokonaisuudessaan juoni jäi jotenkin vähän ohueksi. Yritys oli kyllä hyvä ja tavallaan tarinaan pystyi samaistumaan, mutta silti jotain puuttui. Ehkä tarina toimii Leena Landerin kirjassa paremmin. Tosin tavallaan ohuus ja hahmojen outous oli osa leffan viehätystä.
Että en kyllä nyt oikeastaan tiedä, mitä mieltä siitä olen. Hämmentävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti