Tässäpä sitä on suomalaisen miehen angstia kauneimmillaan. Ihan sellainen perussetti. Työt on viety Kiinaan, vaimo lähtenyt ja jääkiekossakaan ei Suomi pärjää. Mitä sitä muuta jää jäljelle, kuin mahdollisuus liittyä ikiaikaiseen esi-isien ketjuun ja käydä ripustautumassa kaulakiikkuun paikkakunnan kuuluisaan männynraatoon?
Näistä lähtökohdista alkaa Napapiirin sankarit. Amisviiksinen Janne (Jussi Vatanen), järjen ääni Kapu (Jasperjesperjoonatan Pääkkönen) ja reppana Räihänen (Timo Lavikainen) sinnittelevät vielä jossain toivottomuuden ja totaalisen epätoivon rajoilla. Jannella sentään on vielä emäntä, mutta vähän niin ja näin senkin kanssa on. Etenkin, kun ihana Inari (Pamela Tola) antaa Jannelle ukaasin hankkia digiboksin taloon aamuun mennessä tai muuttokuorma starttaa kohti etelää.
Tiedossa on tietenkin sen seitsemänkymmentä sattumaa ja tapahtumaa, ennen kuin digiboksi Inarille saadaan. Bensa loppuu, sitten rahat, turpiin tulee yhdelle jos toisellekin. Kaikesta sähläyksestä huolimatta onnistutaan kuitenkin pysymään myötähäpeän herättämisen yläpuolella, vaikka uskottavuuden rajoja koetellaankin. Jopa Jasperjesperjoonatan Pääkköstäkin pystyy nykyään katsomaan...
Hieman amerikkalaishenkinen tuotoshan Napapiirin sankarit kieltämättä on, mutta kyllä sen kestää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti