Vihin uuden elokuvakeskukseni (Ikean nojatuoli + Acerin läppäri) käyttöön 27 Dresses -leffalla. Ihan kohtuullista viihdettä "sunnuntai-illan" ratoksi, mutta tuskin sitä toiste tarvitsee katsoa.
Kolmiodraamaa, hääkuumeilua, mokailua ja Suuren Rakkauden löytämistä, eli ihan sellainen perussetti romanttista komediaa. Loppuvaiheessa aloin kai olla jo aika väsynyt, sillä melkein pieni kyynel herahti silmäkulmaani parin vihdoin löytäessä toisensa. Mutta vain melkein.
Kyllä mun itkettämiseen tarvitaan sitten kuitenkin vähän enemmän sitä dramaa ja kärvistelyä. Tai edes paremman näköinen miespääosanesittäjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti