Down in the Valley
Katsoin käytännön syistä elokuvan useammassa pätkässä, joten käsitykseni kokonaisuudesta voi olla vähän hatara... Mutta sanottaisiinko, että ihan mielenkiintoinen tuotos. Alkupuoli elokuvasta on aika normaalia teinirakkauden tuskaa, joskin tunnelma on koko ajan erikoisen epätodellinen. Itse asiassa DVD-kotelossa sanotaan se aika hyvin:
"Mielikuvitusmaailman ja todellisuuden väliset rajat hämärtyvät kun muukalainen soluttautuu ongelmaperheen arkeen tummanpuhuvassa draamatrillerissä."Erikoinen mutta hyvä. Kaunis. Katsokaa itse. (Pieni ääni sisälläni käskee myös mainitsemaan, että tällä hetkellä jumaloimani Edward Norton ja hänen vatsalihaksensa ovat elokuvassa edukseen...)
Wimbledon
En ole tennisfani ja siitä syystä ajoittain alkoi tympiä se, että sitä pelaamista näytettiin niin paljon. Olihan se tietty tavallaan ihan oikeutettua (hei, tennisleffa ja noin, you know), mutta silti. Odotin kuitenkin ehkä vähän enemmän jotain elämää suurempaa rakkausdraamaa, mutta vaikka Kirsten Dunst ja Paul Bettany mätsäsivätkin ihan hyvin yhteen, ei elokuvassa ihmeemmin kipinöitä lennellyt. Ihan kohtuullinen rom-kom kuitenkin.
The Amityville Horror
Klassikkokauhua meicciksen syntymävuodelta 1979. Tosin se kauhu on varmaan tässä kahdenkymmenenviiden vuoden aikana päässyt karisemaan jonnekin. Ihan hyvä elokuva oli, en minä sitä, mutta ei se juuri pelottanut. Tunnelman nostatus on kyllä muinoisina aikoinakin osattu, mutta kun se paha on "vain" talo, niin tuntui että jotain puuttuu.
James Brolin perheen isänä onnistui aika mainiosti riutumaan henkien vallassa. Margot Kidderin esittämän äidin asuvalinnat tuntuivat näin 21. vuosisadalla hiukan... hassuilta. Saparot, polvisukat, vekkihameet ja muut sen sellaiset toivat väkisinkin mieleen jonkun pehmopornoleffan koulutytön, vaikka leffan teon aikaan ne varmasti ovat olleet ihan ok asusteita.
"For God's Sake, Get Out!"Casino Royale
En ole mikään Bond-leffojen fani enkä ole niitä nähnyt kuin joitakin satunnaisia kappaleita. Minä en odotan uutta Bondia kuin kuuta nousevaa, mutta Casino Royalen halusin ihan itse vapaaehtoisesti nähdä, tosin näin kauan siihen sitten kuitenkin meni... Lähinnä siksi elokuva kiinnosti, että elokuvaa oli hypetetty niin kovasti Daniel Craigin takia. Ja tietysti kiinnosti hiukan, että mikä on se ihana merestä nousukohtaus, jota yksi kaveri hehkutti...
Leffa olikin aika ok. Varmaan siksi, että Bondissa tuntui nyt olevan jotain enemmän kuin aikaisemmin. Enemmän särmää. Aiemminhan James vain kaatoi naiset suoralta kädeltä sänkyyn ja tappoi pahikset sen kummempia miettimättä, mutta nyt oli vähän erilainen meno. Voisin hienosti sanoa, että Bondin hahmossa oli enemmän syvyyttä ja särmää.
Ja kyllähän Daniel Craigia ihan mielikseen katseli, vaikkakin en yleensä ihan noin lihaksikkaista tykkää...
(Ja ei, en minä katso elokuvia pelkästään miesten vuoksi vaikka siltä saattaa vaikuttaa...)
Tähän päättyy no-life Kirsikan lauantai-illan elokuvaraportti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti