Conviction

Betty Annen (Hilary Swank) veli Kenny (Sam Rockwell) on aikamoinen hulivilipoika, ollut lapsesta alkaen. Mutta sellaista se hajanainen perhe-elämä kuuskyt, seitkytlukujen taitteen maaseudulla saa aikaan. Kiivasluontoisella Kennyllä on toki monesti hyvät tarkoitukset, mutta metsäänhän se homma tuppaa menemään.

Kun Betty Annen ja Kennyn kotikaupungissa murhataan raa'asti eräs nainen, saapuu poliisi luonnollisestikin Kennyn puheille. Kolme vuotta myöhemmin Kenny lopulta pidätetään ja tuomitaan elinkautiseen. Siitä alkaa Betty Annen taistelu veljensä vapauttamisen puolesta.

Betty Annella on jäänyt lukiokin kesken, mutta hän suorittaa sen loppuun ja pyrkii oikeustieteelliseen. Tiedossa on huikea näytelmä siitä, kuin Betty Anne uhraa avioliittonsa ja miltei lapsensakin tiellään lakimieheksi, jotta parhaiten pystyy auttamaan Kennyä. Kulminaatiopiste on siinä kohtaa, kun Betty Anne kuulee ensimmäisen kerran dna-testeistä. Niitähän ei Kennyä tuomittaessa vielä ollut käytössä.

Pohjimmiltaan Conviction on sujuva, hyvin näytelty ja ihan mielenkiintoinenkin elokuva. Tiettyä periamerikkalaista paatosta pienen ihmisen unelmista ja niiden toteuttamisesta löytyy tietenkin enkä itse ainakaan ihan täysin pystynyt samaistumaan kiihkeyteen, jolla Betty Anne veljensä asiaan paneutui. Ihan täydellisesti en myöskään ymmärtänyt uhrautuvuutta veljen puolesta, sillä eihän Kenny ilman murhatuomiotakaan mikään aivan puhdas pulmunen ollut. Mutta ehkä se johtuu siitä, ettei mulla ole veljeä.

Juliette Lewisista en ole koskaan pitänyt, mutta Convictionissa hän tekee oikein onnistuneen sivuroolin. Kennyn rooliin olisi muuten Edward Nortonkin passannut oikein hyvin...