sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Up in the Air

Kun mies haluaa lainata romanttisen komedian, ei passaa muuta kuin suostua. Näin kävi meillä lauantai-iltana. Elokuvaksi valikoitui George Clooneyn tähdittämä Up in the Air, johon poiccis viehtyi trailerin nähtyään.

Clooney on Ryan, joka työkseen erottaa ihmisiä. Hänet siis palkataan munattomien esimiesten tilalle antamaan potkuja. Ryan pitää työstään, eikä vähiten siksi, että pääsee matkustamaan. Hän käytännössä elää lentokoneissa ja lentokentillä. Siksi shokki onkin melkoinen, kun firman uusi tulokas Natalie on kehittänyt järjestelmän, jonka avulla voidaan potkujen jakelu suorittaa tietokoneen kautta eikä matkustamista enää tarvita.

Ryan saa kuitenkin opettaa työnsä salat Natalielle, jotta tämä ymmärtää mistä on kysymys. Seuraa lentelyä ympäriinsä, ikuisen poikamiehen retkahtamista ja sen sellaista. Ei-tyypilliseksi romanttiseksi komediaksi Up in the Airin tekee kuitenkin se, että loppu ei ole ihan perinteinen. Prinssi ei saakaan prinsessaansa ja puolta valtakuntaa, mikä on kieltämättä ihan piristävää vaihtelua, vaikka elokuva ei muuten niin hirveästi minua sykähdyttänytkään.

Shutter Island

Vuosi on 1954 ja sheriffi Teddy Daniels (Leo DiCaprio) lähtee uuden työparinsa Chuckin (Mark Ruffalo) kanssa Shutter Islandille tutkimaan katoamistapausta. Saarella sijaitsee vankimielisairaala, jonne on teljetty pahimmat mahdolliset kriminaalit, joita ei voi minnekään muualle sijoittaa. Tuosta äärimmäisen suljetusta ja vartioidusta laitoksesta on kuitenkin nyt päässyt eräs murhaaja livahtamaan.

Ashecliffen vankimielisairaala vaikuttaa alun alkaenkin oudolta paikalta. Ja vielä hämärämmäksi kaikki muuttuu, kun Teddylle selviää, että sairaalassa on yksi ylimääräinen potilas, josta ei löydy mitään tietoja. Onko tämä potilas mies, joka on murhannut Teddyn vaimon pari vuotta aiemmin?

Martin Scorsesen ohjaama leffa saa nopeasti otteeseensa ja pitää siinä loppuun asti, jolloin paljastuu, ettei juuri mikään ole sitä, miltä on näyttänyt. Vielä paremmaksi leffa olisi tosin tullut, jos lopussa olisi ollut vielä yksi radikaali juonenkäänne lisää. Kaikesta huolimatta Shutter Island on oikein erinomainen elokuva ja takavuosien pulloposki teini-idoli Leo ihan mukiinmenevä näyttelijä.